Kevätaurinko

Tänä aamuna todellakin tuntui, että kevät tekee tuloaan, kun aurinko paistoi ja linnut lauloi. Pakkasta oli yllättävän paljon, mutta en antanut sen haitata ihanan aurinkoista kevättunnelmaani ;)

Viime viikolla vietin hiihtolomaa perheeni kanssa Jämijärven maisemissa. Olin vakaasti päättänyt hiihtää ensimmäistä kertaa vuosiin (noloa tunnustaa...) mutta mitä lähemmäs loma tuli, sen nuhaisemmaksi tunsin oloni. Ensimmäinen loma-aamu vierähtikin flunssaa potien, mutta jo toisena päivänä pääsin suksille.

Mieheni teki iloisena - kun vaimo kerrankin hiihtää - ladun järven jäälle. Intoa puhkuen laitoin monot ja sukset jalkaan ja lähdin seuraamaan miestäni. Lunta oli polviin saakka, kylmä talviviima palellutti poskipäitä ja kurkkua pisti. Hiihdin lopulta kolme kierrosta (yksi kierros oli VAIN 300m!) ja totesin, että lunta oli liikaa ja olokin aika alikuntoinen...

Jälkikäteen mietin, miten monena vuonna sitä on manannut lumetonta talvea (ja pistänyt sen hiihtoharrastuksen hiipumisen syyksi!) ja nyt ongelmana tuntuikin olevan liika lumi?!! Tosiasiassa kyllä nautin, että lunta on paljon - talvi tuntuu talvelta ja lapsetkin saavat peuhata lumessa aamusta iltaan. Tätä kaikkea osaa arvostaa, kun takana on niin monta kuraista ja kurjaa talvea. Mutta kyllä kieltämäti kauhulla jo ajattelen, kuinka "ihanaa" sitten on, kun tämä kaikki lumi alkaa sulaa...???

Loskakelejä odotellessa, lumisen aurinkoista viikonloppua!